ROKOTUKSET
Rokotukset ovat tärkeä osa lemmikin ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.
Ulkokissat sekä koiran- ja kissanpennut tulee lääkitä suolistoloisten varalta (ts. ”madottaa”) 1-2 viikkoa ennen rokotusta.
Uusien suositusten mukaan aikuisten sisäkissojen sekä koirien säännöllisen madotuksen sijaan suositellaan loishäätöä ulostenäytetutkimukseen perustuen. Tällä pyritään ehkäisemään turhia lääkityksiä ja lääkeresistenssin kehittymistä.
Saatte klinikalta halutessanne käynnin yhteydessä näytteenottovälineet ja ohjeet sekä lähetteen ulostenäytetutkimukseen loislääkityksen tarpeen arvioimiseksi.
Näyttelyissä ja ulkomailla käyviltä koirilta ja kissoilta vaaditaan voimassa olevat rokotukset, mutta myös kotikoirien ja -kissojen sekä kanien on tärkeää käydä säännöllisesti rokotuksissa.
Rokotuksilla torjutaan vaarallisia tarttuvia tauteja.
Vuosittaisen rokotuskäynnin yhteydessä eläinlääkäri tekee eläimelle samalla terveystarkastuksen, jolloin voidaan havaita mahdolliset sairaudet ajoissa (esim. huolestuttava painon lasku, hammassairaudet, sivuääni sydämessä, tunnettavissa olevat kasvaimet).
Vain terve eläin voidaan rokottaa, joten mahdollinen sairaus tulee hoitaa ensin. Elimistö muodostaa vasta-aineet rokotteelle, joten jos eläin on sairas tai esim. lääkekuurilla, ei elimistö välttämättä reagoi normaalisti, jolloin rokote ei tehoa. Myös rokotteen mahdolliset sivuvaikutukset voivat olla vaarallisempia sairaalle eläimelle.
Vaikka rokottaminen on rutiinitoimenpide, ei se ole täysin riskitön. Kaikkien rokotteiden käyttöön liittyy haittavaikutusten mahdollisuus. Mahdollisia rokotuksen jälkeisiä reaktioita ovat ohimenevä kuumeilu ja pahoinvointisuus, kutina sekä kuonon alueen turvotus. Nämä ovat usein lieviä ja ohimeneviä oireita. Jos lemmikillänne esiintyy voimakkaita oireita rokotuksen jälkeen, ottakaa heti yhteys eläinlääkäriin. Suurin osa rokotusreaktioista tulee muutaman tunnin sisällä rokotuksen antamisesta. Tämän vuoksi suosittelemme, että ette jätä eläintä yksin heti rokotuksen jälkeen.
Klinikalla rokotamme koirat pääsääntöisesti nelosrokotteella, joka sisältää parvo-, penikkatauti-, maksatulehdus – ja parainfluenssakomponentit. Lisäksi käytämme KC-kennelyskärokotetta, joka on suositeltavaa etenkin, jos koira on paljon tekemisissä muiden koirien kanssa.
Rokote annetaan 12 viikon iässä. Suosittelemme rokotteen tehostusta, kun koira on täyttänyt vuoden ja tulee rabiesrokotteen uusintarokotukselle. Tämän jälkeen rokote annetaan 3 vuoden välein (kennelyskärokote vuosittain).
Kissat rokotamme kolmoisrokotteella, joka sisältää kissarutto-, calici- ja herpeskomponentit. Rokote annetaan 12 viikon iässä, 16 viikon iässä, vuoden iässä ja tämän jälkeen 3 vuoden välein.
Raivotautirokote annetaan 12 viikon iässä kolmois/nelosrokotteen kanssa yhtäaikaa tai erillisellä käynnillä muutaman viikon päästä, sitten vuoden iässä ja tämän jälkeen 3 vuoden välein.
Ulkomaille matkustettaessa sekä näyttelyissä käydessä voivat rokotusvaatimukset poiketa yllämainituista.
Myös kanit on tärkeää rokottaa vuosittain. Kanit rokotetaan yhdistelmärokotteella, joka antaa suojan RHD:tä ja myksomatoosia vastaan. Nämä ovat herkästi tarttuvia, usein kanille hengenvaarallisia tauteja, jotka voivat tarttua kaniin sen ulkoillessa pihalla tai sisäkanille tuoreruoan mukana. Tämän vuoksi kaikkien lemmikkikanien vuosittaista rokotusta suositellaan. Kanin tulee olla rokotettaessa vähintään 10 viikon ikäinen.
Jos lemmikkinne on käynyt klinikalla aiemmin rokotuksissa, lähetämme teille rokotuskutsun, kun seuraava rokotus on ajankohtainen.
TUNNISTUSMERKINTÄ
Tunnistusmerkintä suoritetaan mikrosirutuksella, jossa eläimen nahan alle asennetaan neulalla n. 5mm mittainen siru, joka sisältää yksilöllisen numerokoodin.
Vuoden 2023 alusta on tullut voimaan tunnistusmerkintäpakko kaikille koirille. Tunnistusmerkinnän lisäksi koirat on rekisteröitävä Ruokaviraston rekisteriin. Lisätietoa koirarekisteristä Ruokaviraston sivuilta:
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elaintenpito-tunnistaminen-ja-rekisterointi/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/koirat-kissat-ja-fretit/koirarekisteri/
Tunnistusmerkintä vaaditaan myös jos eläin osallistuu Suomen Kennelliiton tai Kissaliiton järjestämiin tilaisuuksiin (näyttelyt, kokeet).
Myös ulkomaille matkustavilta koirilta, kissoilta ja freteiltä vaaditaan mikrosiru.
Tunnistusmerkinnästä on hyötyä esimerkiksi, jos lemmikki karkaa tai se varastetaan, jolloin tunnistusmerkintä on monesti ainoa keino jäljittää omistaja.