ROKOTUKSET

Rokotukset ovat tärkeä osa lemmikin ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa.

Ulkokissat sekä koiran- ja kissanpennut tulee lääkitä suolistoloisten varalta (ts. ”madottaa”) 1-2 viikkoa ennen rokotusta.

Uusien suositusten mukaan aikuisten sisäkissojen sekä koirien säännöllisen madotuksen sijaan suositellaan loishäätöä ulostenäytetutkimukseen perustuen. Tällä pyritään ehkäisemään turhia lääkityksiä ja lääkeresistenssin kehittymistä. Voitte siis halutessanne säännöllisen matolääkityksen sijaan tuoda klinikalle tullessanne mukana ulostenäytteen loislääkityksen tarpeen arvioimiseksi.

Näyttelyissä ja ulkomailla käyviltä koirilta ja kissoilta vaaditaan voimassa olevat rokotukset, mutta myös kotikoirien ja -kissojen on tärkeää käydä säännöllisesti rokotuksissa.

Rokotuksilla torjutaan vaarallisia tarttuvia tauteja.

Vuosittaisen rokotuskäynnin yhteydessä eläinlääkäri tekee eläimelle samalla terveystarkastuksen, jolloin voidaan havaita mahdolliset sairaudet ajoissa (esim. huolestuttava painon lasku, hammassairaudet, sivuääni sydämessä, tunnettavissa olevat kasvaimet).

Vain terve eläin voidaan rokottaa, joten mahdollinen sairaus tulee hoitaa ensin. Elimistö muodostaa vasta-aineet rokotteelle, joten jos eläin on sairas tai esim. lääkekuurilla, ei elimistö välttämättä reagoi normaalisti, jolloin rokote ei tehoa. Myös rokotteen mahdolliset sivuvaikutukset voivat olla vaarallisempia sairaalle eläimelle.

Vaikka rokottaminen on rutiinitoimenpide, ei se ole täysin riskitön. Kaikkien rokotteiden käyttöön liittyy haittavaikutusten mahdollisuus. Mahdollisia rokotuksen jälkeisiä reaktioita ovat ohimenevä kuumeilu ja pahoinvointisuus, kutina sekä kuonon alueen turvotus. Nämä ovat usein lieviä ja ohimeneviä oireita. Jos lemmikillänne esiintyy voimakkaita oireita rokotuksen jälkeen, ottakaa heti yhteys eläinlääkäriin. Suurin osa rokotusreaktioista tulee muutaman tunnin sisällä rokotuksen antamisesta. Tämän vuoksi suosittelemme, että ette jätä eläintä yksin heti rokotuksen jälkeen.
Klinikalla rokotamme koirat pääsääntöisesti nelosrokotteella, joka sisältää parvo-, penikkatauti-, maksatulehdus – ja kennelyskäkomponentit.

Rokote annetaan 12 viikon iässä, 16 viikon iässä, vuoden iässä ja tämän jälkeen 3 vuoden välein (kennelyskärokote vuosittain).

Kissat rokotamme kolmoisrokotteella, joka sisältää kissarutto-, calici- ja herpeskomponentit tai pyydettäessä nelosrokotteella (jossa lisäksi klamydia). Rokote annetaan 12 viikon iässä, 16 viikon iässä ja tämän jälkeen vuosittain (2-3 vuoden välein, jos vain kissaruttokomponentti halutaan pitää voimassa).
Raivotautirokote annetaan n.18 viikon iässä, vuoden iässä ja tämän jälkeen 2-3 vuoden välein rokotteesta riippuen.
Ulkomaille matkustettaessa sekä näyttelyissä käydessä voivat rokotusvaatimukset poiketa yllämainituista.
Jos lemmikkinne on käynyt klinikalla aiemmin rokotuksissa, lähetämme teille rokotuskutsun, kun seuraava rokotus on ajankohtainen.

 

TUNNISTUSMERKINTÄ

Tunnistusmerkintä suoritetaan mikrosirutuksella, jossa eläimen nahan alle asennetaan neulalla n. 0,5 cm mittainen siru, joka sisältää yksilöllisen numerokoodin.
Rekisteröitävien koiranpentujen tunnistusmerkintäpakko tuli voimaan vuoden 2009 alusta. Tunnistusmerkintäpakko koskee 1.1.2009 tai sen jälkeen syntyneitä pentueita.
Tunnistusmerkintä vaaditaan, jos eläin osallistuu Suomen Kennelliiton tai Kissaliiton järjestämiin tilaisuuksiin (näyttelyt, kokeet) tai jos koirasta otetaan viralliset lonkka- ja kyynärkuvat.
Myös ulkomaille matkustavilta koirilta, kissoilta ja freteiltä vaaditaan mikrosiru.

Tunnistusmerkinnästä on hyötyä esimerkiksi, jos lemmikki karkaa tai se varastetaan, jolloin tunnistusmerkintä on monesti ainoa keino jäljittää omistaja.

Länsi-Vantaan Eläinklinikka on liittynyt Siruhaku.fi-palveluun, jolloin kaikkien klinikallamme sirutettujen eläinten tiedot päätyvät potilasohjelmistomme ylläpitäjän hallinnoimaan rekisteriin.
Eläimen löytäjä, poliisi, eläinlääkäri tai löytöeläintalo voi tällöin 24h/vrk hakea maksutta sirunumerolla eläimen omistajaa. Sirunumeron löytyessä rekisteristä voi omistajalle lähettää yhteydenottopyynnön suojatusti (ts. omistajatiedot eivät tule kuitenkaan suoraan hakijalle näkyviin tietoturvasyistä). Saadessaan viestin, eläimen omistaja voi ottaa yhteyttä löytäjään/viestin lähettäjään. Huolehdithan, että yhteystietosi ovat klinikalla ajan tasalla.

Lisäksi Suomen Kennelliitto ja Kissaliitto pitävät numerokoodeista ja omistajatiedoista rekisteriä.